Aineeton arvo - digiajan liiketoiminnan ydin
Vaikka yritystoiminta on joiltakin osin muuttunut radikaalistikin digitalisaation myötä, ei perustehtävä ole kadonnut mihinkään - arvon vaihdantaprosessissa yritys tuottaa arvoa asiakkailleen (sekä omistajilleen ja aikaansa seuraava yritys myös yhteiskunnalle ja maailmalle) ja saa vastineeksi arvoa asiakkaalta (yleisimmin rahaa). Se, millaista arvoa ja miten yritys sidosryhmille ja asiakkaille tuottaa ja sitä kautta generoi itselleen liikevaihtoa ja muuta aineellista ja aineetonta pääomaa, on kuitenkin radikaalisti muuttunut jälkiteollisessa, digitaalisessa ajassa. Aineeton arvonluonti ja aineeton pääoma on koko ajan kasvava osa yrityksen ansaintaa. Aineettoman arvonluonnin toimialojen osuus kansantaloudessa on Yhdysvalloissa ohittanut fyysisen tavaratuotannon jo vuosia sitten (lähde: TEM) ja aineeton arvo on yhä suuremmassa osassa myös perinteisemmissä fyysisen tuotannon yrityksissä.
Mitä on aineeton pääoma ja aineeton arvonluonti?
Aineeton pääoma koostuu inhimillisestä pääomasta (osaaminen ja kyvykkyydet), suhdepääomasta (esimerkiksi asiakassuhteet ja brändi) ja rakennepääomasta (esimerkiksi immateriaalioikeudet, data). Aineettomasta pääomasta puhutaan myös termeillä älyllinen pääoma tai tietopääoma. Aineeton pääoma nähdään usein merkittävänä erityisesti aloilla, joissa toiminta perustuu aineettomiin asioihin, kuten tietoon ja osaamiseen. aineeton pääoma voi näissä yrityksissä olla käytännössä kaikki yrityksen resurssit. Aineettomilla investoinneilla (mm. tutkimus- ja tuotekehitysinvestointi) kerrytetään yrityksen aineetonta pääomaa kuten osaamista, johtamista, asiakasymmärrystä, IPR-salkkua ja brändiarvoa.
Aineeton arvonluonti toisaalta on esimerkiksi olemassa olevaa tietoa tai sen hyödyntämistä ja yhdistelemistä uusin tavoin, markkinoiden muutosta, digitaalisten alustojen luomia uusia liiketoiminta- tai yhteistyömahdollisuuksia tai verkostoissa tapahtuvaa vuorovaikutusta ja sitä kautta syntyvää arvoa. Aineeton arvonluonti on usein aineetonta pääomaa vielä hankalampaa mitata ja arvottaa ja se voi syntyä jonkin muun tahon investoinnin tai pääoman pohjalle.
Molemmat aineettoman arvon avainkäsitteet ovat yrityksille yhä käsittämättömän vaikeita. Miksi?
Muutos arvonluomisessa kohti aineetonta on tapahtunut nopeasti digitalisaation vauhdittamana. Yritykset eivät ole välttämättä pysyneet perässä siinä, miten aineetonta arvontuottoa voidaan tarkastella ja johtaa yritystoiminnan kannalta. Aineettomalla pääomalla ja arvonluonnilla voi olla todella merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi yrityksen strategiaan, investointipainotuksiin, valuaatioon markkinalla esimerkiksi yrityskauppatilanteessa tai vaikkapa rekrytointivaateisiin. Aineeton arvontuotto ja pääoma tulisikin huomioida yrityksissä tulevaisuudessa nykyistä strategisemmin. Aloittaa voi pohtimalla vaikkapa mittaamista ja johtamista.
Mitä mitataan?
Yrityksissä edelleen keskitytään liikaa mittaamaan sisäisiä prosesseja ja lopputuotoksia sen sijaan, että arvioitaisiin tuotettua arvoa. Vaikka aineeton arvontuotto on fyysistä esimerkiksi monetääristä arvoa vaikeampaa mitata, ei se ole mahdotonta. Asiakkaalle tuotettua arvoa voi mitata vaikka symbolisella, taloudellisella, toiminnallisella tai emotionaalisella arvolla (lähde!) ja yrityksen saamaa arvoa vaihdantaprosessissa esimerkiksi vaikkapa markkinaposition muutoksella, yhteiskunnalisella impaktilla, työntekijätyytyväisyydellä, toiminnallisella arvolla, brändiarvolla tai asiakasuskollisuudella. Yritysten merkitys globaalien ongelmien ratkaisemisessa on suuressa roolissa ja myös tästä syystä yritysten olisi tarkasteltava omaa arvonluontiaan euroja ja perinteisiä tehokkuusmittareita laajemmin. Myös aineeton pääoma, vaikkakin aineetonta arvontuottoa usein helpompi ymmärtää, on usein näkymätön tai merkityksetön osa raportointia esimerkiksi tilinpäätöstiedoissa ja taseessa. Suurten yritysten brändiarvoa mitataan globaalissa mittakaavassa mutta toisaalta esimerkiksi olemassaolevan datan, osaamisen tai asiakassuhteiden arvottamista näkee yhä todella harvoin.
Mitä johdetaan?
Yksi osatekijä aineettoman arvon näkymättömyydestä löytyy johtamisosaamisesta tai paremminkin sen puutteesta. Yrityksen ylimmässä johdossa, hallituksissa ja johtoryhmissä, on edelleen liian vähän digitaalisen ajan osaajia ja asiantuntijoita, joille aineeton arvonluonti on arkipäivää ja koko ura on saattanut rakentua aineettomien asioiden tutkimiseen, kehittämiseen tai johtamiseen. Aineettoman pääoman osaamista johdossa edustaakin ehkä edelleen useimmiten IT ja HR mutta edelleen brändi, asiakaskeskeisyys ja digitaalinen liiketoiminta, uudet liiketoimintamallit sekä kulttuuripääoma loistavat poissaolollaan.
Digitalisaation ja globalisaation myötä aineeton pääoma ja aineeton arvontuotto ovat yhä merkittävämpi osa yrityksen toimintaa ja vastuullisuutta. Arvontuottoa tapahtuu myös yhä enemmän yrityksen ulkopuolella, vuorovaikutuksessa ympäristön, yhteiskunnan ja muiden yritysten kanssa, jolloin yritys ei välttämättä itse pysty kontrolloimaan arvontuoton kohteita tai kohdentamaan investointipanostuksia. Tämän vuorovaikutteisuuden myötä myös osaaminen kasvaa ja kehittyy yrityksistä riippumatta ja luo edellytyksiä ja painetta myös työn tekemisen tapojen muutokselle ja myös johtamiselle. Jos osaamisen kehittyminen, resurssit, suhteet, arvontuotto, vaihdanta ja merkitys muodostuvatkin jatkossa yrityksen toimista riippumattomasti tai niistä huolimatta, mikä on tulevaisuuden yrityksen ja johtajan merkitys? Kun alamme ymmärtää aineetonta arvontuottoa paremmin, olemmeko sittenkin jo myöhässä?
Photo by Pawel Czerwinski on Unsplash